Kevät, jota ei ollutkaan

Monella muullakin on häipyneet kuukaudet 3-5 jonnekin. Ihan kuin maalis-, huhti- tai toukokuuta ei olisi ollutkaan, päivämääriä niille kuukausille ei olisi kirjoittanutkaan. Kesäkuuhun heräsi ehkä juhannuksena - ai, nythän on kesä! Korona vei kevättalven kuukaudet sumuiseen hämyyn, eikä päivämääristä ole oikein jäänyt mitään isoja muistikuvia mieleen. Meillä alkuvuoteen liittyi vielä muutto, uuden avaus, tulipalo - koko alkuvuosi ja vielä viime vuoden loppukin on jääneet vähän hämäriksi.

Mutta sitten tuli kesä. Kesä, joka toi lämmön, auringon ja energian - osin myös rajoituksista vapaamman maailman meille. Normaalielämää tämäkään ei vielä ole, mutta jotain siirtymävaiheen elämää ehkä, toivottavasti. Epävarmuustekijöitä riittää vielä.

Yrittäjänä ja ihmisenä olen varmaan viimeisen reilun puolen vuoden aikana kokenut enemmän epävarmuutta kuin koskaan aikaisemmin. Ja sen sietämistä. Siinä elämistä. Suunnittelemista epävarmuudessa. Mutta silti tietty toiveikkuus ja optimistisuus säilyttäen. 

Elämää epävarmuudessa

Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni tehdään aina vähintään kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa: ensimmäinen, jos kaikki käy hyvin ja toinen, jos kaikki ei käy hyvin. Ja nämä siis koronaan liittyen. Aina on toki joutunut miettimään vaihtoehtoisia teorioita, mutta nyt joutuu todellakin ottamaan aivan yhtä varteenotettavat toimintavaihtoehdot pöydälle. Suunnittelit sitten kesää tai syksyä, nyt joutuu ajatella muutakin kuin, että tuleeko lämmin vai sateinen sää. Jos korona-epidemia laantuu tai jos se lehahtaa uudelleen.

Kesäkuun päivät kuin etelänlomalla

Palataan kuitenkin kesään. Vuodenaikaan, joka yllätti lämmöllä, auringolla meidät lomaa kaipaavat suomalaiset. Etelänloman kaltainen lämpö helli, vaikka toisia ahdisti. Muistutti, että myös kotimaassa varovaisesti lomailu voi olla ihan oikeasti vaihtoehto. Ehkä myös lähirannassa pulikoiminen, luonnossa liikkuminen ja vaikka pyöräily kohottivat arvoaan meidät tiettyyn kaavaan loman puristaneiden ihmisten silmissä. Siis lomailla voi ihan kotona ja nauttia hulppeista pyöräkeleistä ihan vaikka sillä Nopsalla! Ei tarvita kallista maastopyörää viemään meitä nauttimaan poluista tai kyläteistä. Minusta se on hienoa! Ja lapset rakastavat vesileikkejä ihan tuossa Alajärven rannassa, ei tarvita välttämättä kylpylälomaa täyteen sullotuissa altaissa. Kivoja nekin, mutta on myös vaihtoehtoja. Se on hyvä.

Minä olen talvi-ihminen, mutta sytyn myös kesästä. Lämmöstä ja auringosta. Vaikka uinninvalvojakesät on jo monen vuoden takana, on se oma mökkiranta jotain erityistä. Ihan tuulella ja sateellakin, mutta eritysesti näinä kesäkuun lopun päivinä, kun lämpötila keikkui kolmenkymmenen korvilla, tuuli oli leppeää ja illat ihan erityisen kauniita ja lämpimiä. Maastoja on koluttu maastopyörillä tänä keväänä ja nyt oikein kesällä, minä rakastan maantiellä pyöräilemistä. Pitkiä lenkkejä ilman aikatauluja tai kilometri- tai syketavoitteita. Ensimmäinen mökki-koti-lenkki on tehty ja seuraavaa odottelen jo malttamattomana.

Liikunta-aalto-hanke on tuottanut monenlaisia upeita luontoonmenoelämyksiä meille täällä Alajärvellä. Minusta nuo reitit on olleet ihan loistojuttu! Metsään on vaikea lähteä, jos ei oikein tiedä mihin voi mennä. Nyt se on tehty helpoksi. Ja hienoa, että niille on löydetty. Luonnossa voi retkeillä ihan keskellä työviikkoa, piipahtaa tai viettää aikaa pidempään. Suunnistajien rasteillekin on päässyt omin nokikineen. Hienoja juttuja!

Lomalla viimeinkin voi ottaa rennonmmin...

Yrittäjille ei automaattisesti kuulu neljän viikon palkallista kesälomaa. Eikä lomarahoja. Jos on ollut taloudellisesti haastava vuosi, on viisasta tehdä töitä silloin, kun niitä on. Minä en ole pitänyt lomaa oikeastaan aika pitkään aikaan. Siis pidempää pätkää. Kesät on menneet mukavasti lyhyempää työviikkoa tehden - tai pidennettyjä viikonloppuja viettäen, kummin sen haluaa ajatella. Mutta nyt tuli sellainen olo, että hittolainen, voisinkohan minä ulkoistaa (tai perheessä sisäistää) salin päivittäiset välttämättömät työt ja oikeasti tyhjentää viikko-ohjelman muutamalta päivältä? Ja ryhmäliikuntakalenteri putsattiin kolmelta päivältä, jolloin siitä karttui jo monen päivän loma, yhtäjaksoinen aika olla vapaalla. Puhelimen päässä tottakai, mutta mieli vähän lomalla. En meinannut uskaltaa. Mutta toteutin sen. Ja nyt kun palaan takaisin salille, se tuntuu oikein oikealta ratkaisulta!

Se on jännä tuo mieli. Tulee huono omatunto ja syyllisyys. Lintsaanko? Mutta sitten helpotti, kun ajatteli, että kyllä näin voi tehdä. Loppusyksystä saakka tehdyt pitkät päivät ansaitsevat vähän lepoa ja aurinkoa. Ja hyväähän se teki! Nyt se sama mieli on yhtä mieltä, että hyvä juttu. Sai nauttia auringosta, lorvailusta, perheestä, lomatekemisestä, ruuasta ja treenistä siellä omassa mielen lomapaikassa eli mökillä. Mieleen alkoi mahtumaan myös koronasta poikkeavia ajatuksia, päiviä, jolloin suunnitteli vähemmän tai luki paksuja kirjoja. Ihan poikkeavaa.

Kuitenkin erilainen kesä

Kesä on kuitenkin erilainen. Edelleen tavataan joitakin läheisiä turvaetäisyydeltä, vältetään väenpaljouksia, ruuhkia, asioidaan kaupoissa mahdollisimman harvoin, ei matkustella kotimaassakaan, en ole vielä syönyt ravintolassa tai käynyt baarissa tai konsertissakaan. Enkä tiedä käynkökään. Mutta Tampereella käyn ja nyt näyttää siltä, että myös Joensuussa. Ehkä nämä lasten muuttoreissut tekevät meille lomamatkat. Ja se riittää tänä vuonna. Se oikea loma on nyt oikeasti jo vietetty. Ja nyt pitkinä (sanon aina, että jään torstaitreenien jälkeen lomalle, joka kestää aina maanantaiaamuun asti) viikonloppulomina voin sitten keskittyä taas tekemiseen. Kuten pitkän laiturin öljyämiseen, verannan lattian maalaamiseen tai vaikka vaihtaa pensselit ikkunoiden pesemiseen. Niistä ei kuitenkaan tule työleiriä vaan ne tehdään, jos tehdään. Sitten kun huvittaa. Se on ehkä parasta kesässä. Että saa tehdä, jos haluaa. Voi lukea paksuja kirjoja tai pestä vaikka mattoja - jos huvittaa.

Anna kesän, loman tai pitkän valoisan ajan rentouttaa mieltä, anna lomaa tiettyyn kaavaan tungetuille suunnitelmille ja löydä kesästä myös omia hetkiä niiden asioiden parissa, joissa sinä koet iloa ja tyytyväisyyttä. Ruuan laittamisen, perjantain aamulenkin tai lasten harrastusten lomassa. Sopiiko? Tuuleta mieltä, huomaa, että asioita voi tarkastella niin monesta eri näkövinkkelistä. Ja kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta toisten näkemyksiä voi arvostaa, oikeuttaa ajatella myös toisin. Ehkä nämä ajatukset kesästä riittävät, eli nautintoja sinunkin kesään!