Tuijan blogi

Ajatuksia liikkumisesta ja liikkumattomuudesta

Ravintoasiat kondikseen
28.07.2015 10:37

Puhun työkseni. Puhun myös syömisestä työkseni. Syömisestä puhuminen on helppoa, mutta joskus toteuttamisessa tuntee haasteita. Avattu keksilaatikko huutaa  minulle. Kutsuu syömään ja tyhjentämään koko sisällön. Kyllä minäkin nämä sudenkuopat tunnet. Tunnistan itsessäni karkkiholistin tai keksiholistin. Siksi olenkin päättänyt, miten niihin suhtaudun. En osta, enkä syö.

Yleensä ehdottomuus ei ole hyvästä. Kaikki, mikä on kiellettyä houkuttaa. On viisasta pitää herkkupäivä vaikka kerran viikossa. Antaa luvan itselleen syödä karkkia (kohtuudella), nauttia pihvistä punaviinin kanssa tai valmistaa sunnuntaipäivälliselle herkullinen jälkiruoka. Mutta se avainsana on se kohtuus. Kohtuudesta on tietysti monta käsitystä. Toiselle kohtuus on 8 palaa Fazerin sinistä ja toiselle munkkipussi. Mutta laske oma kohtuus vaikka kaloreissa - se voisi olla vaikka 300 kcal, sillä se jo riittää aikamoiseen nautintoon. Tai grammoissa. Tai kahvikuppeina. Mitta toimii monella :)

Paitsi että puhun työkseni hyvästä ja terveellisestä syömisestä, puhun myös hyväkstä olosta ja energisestä olosta. Puhun jaksamisesta ja innostumisesta. Ja puhun ruokarytmistä ja viisaista valinnoista. Jokainen meistä haluaa voida hyvin. Haluaa tuntea itsensä energiseksi, innostua asioista, liikkumisesta tai hyvästä elämästä. Se on ihan helppoa. Sen ylläpitäminen ei aina ihan niin helppoa.

Meistä suurin osa kituuttaa liian vähällä energialla ja ihmettelee, miksi ei laihdu. Tai ihmettelee, miksi tänään syöty banaani, leipä ja jogurtti muuttuu vaa´alla heti kahdeksi kiloksi lisää painoa. Tässä kohtaa minä taas puhun. Syö hyvä ihminen, syö! Syö 5-6 ateriaa päivässä, syö itsesi kylläiseksi ja voi hyvin. Tee kaupassa viisaita valintoja ja hätä hätävierasvarat kauppaan. Sinä syöt ne muuten. Tai ellet sinä, niin minä. Syö aamupala, kunnolla puuroa tai leipää, pääliset, hedelmiä tai marjoja, jogurttia tai vaikka raejuustoa. Maha täyteen. Pysyy energiat ja sokerit tasaisena. Ja aamukahvilla syö välipala. Vaikka ei ihan hirmunälkä vielä olisikaan. Hedelmä, jogurtti, voileivät. Ja kunnon täyttävä lounas. Lautasmallin mukaan - puolet lautasesta kasviksia, neljännes lihaa tai kalaa ja neljännes perunaa, riisiä tai pastaa. Saa laittaa kasriketta. Saa ottaa maitoa, tehdä voileivän ja vielä jälkiruuankin. Ja taas jaksaa. Syö taas iltapäiväkahvilla välipala. Banaani pelastaa monesti, mutta hedelmärahkakin sopii. Kotiin tullessa jaksaa sitten kaupassa vastustaa herkkuhyllyn houkutuksia ja jaksaa valmistaa päivällisen taas sen lautasmallin mukaan. Iltalenkin jälkeen vielä kunnollinen iltapala - ne voikkarit kinkkusiivulla, juustolla ja kasviksilla ja vaikka maitolasi tai jotain muuta, mistä saa eväät rauhalliseen uneen ja toisaalta rakennusaineet treenin jälkeiseen kehittymiseen. Onko avaruusfysiikkaa? No ei. Sitä se ei ole.

Muuttamalla omaa syömistään muutama asia kerrallaan, se sujuu vieläkin helpommin. Jos joku antaa valmiit ruoka-ohjeet, että syöppäs tästä lähtien nyt näin, sitä toteuttaa suunnitelmaa jonkin aikaa, mutta useimmiten paperi jää ja sitä jatkaa taas tuttua omaa tapaansa. Mutta kun otat ensin muutoksenkohteeksi vaikka nuo ateriat päivääsi. Opettelet välipalat. Otat välipalaksi vaikka hedelmän tai porkkanoita. Siitä se lähtee. Asia kerrallaan. Ja uudet tavat on helpompi omaksua, kun niitä tulee vähissä erin. Mieti vasta seuraavaksi, mistä ateriat koostuvat. Ja sitä lautasmallia. Ja sitten lähdet hifistelemään viisaammilla valinnoilla. Katsot jogurttien sokeripitoisuuksia, leivän kuitua sekä kokojyvämakarooneja ja riisiä. Ja siitä taas askeleita eteenpäin. Asia kerrallaan. Jossain vaiheessa pistät syömisesi ylös tai naputtelet nettiin. Ja katsot, minkä verran energiaa kertyy. Riittääkö se? Onko sitä liikaa? Koostuuko syöminen oikeista asioista, vai pitääkö kuitua tai vaikka kasviksia saada lisää? Ja mikä tässä on parasta? Kun tasapano löytyy, se tuntuu hyvältä. Voit hyvin, nukut hyvin, jaksat ja koet olevasti energinen. Ja sitähän tässä tavoitellaankin! Ja muutaman kilon pudotusta. Ja ehkä sitä liikuntaakin... Tällä on hyviä seurauksia, sillä sitten jaksaa myös liikkua :) 

Ja jos tuo syöminen oudoksuttaa, kokeile! Kokeile ja koe energisyys, mikä seuraa siitä, kun keho saa energiaa tasaisesti koko päivän ja sokeritkaan eivät heittelehdi alhaalta ylös ja taas syöksykierteellä alas. Se on aika huikeaa se. Ja kun vielä huomaa, että kun maha on jatkuvasti sopivasti täynnä, ei niitä herkkujakaan tee mieli...

Elämä on ihanaa!

 

lisää kommentti:

Nimimerkki:
Kommentti: