Tuijan blogi

Ajatuksia liikkumisesta ja liikkumattomuudesta

Matkalla omavalmentajaksi
28.11.2013 11:29

Haasteisiin tuntuu aina rohkealta hypätä. Niin minustakin! Ensin se järkyttävä jahkausvaihe, tai -vuodet, jolloin odotti sopivaa tilaisuutta, punnitsi, harkitsi, laski ja mietti. Sitten tuli tilaisuus. Tilaisuutta ei heti uskalla käyttää. Tarvitsee jonkun, joka pukkaa sen viivan toiselle puolelle, että anna kuule mennä! Ja näin kävi. Kotona uskottiin, kannustettiin ja hyristiin. Tarvittiin kuitenkin potkaisu tai se ratkaiseva tönäisy, joka sitten vei. Ja kiitos Maria, sillä tiellä ollaan :)

Matkani Personal Traineriksi ei varmaan lopulta yllätä ketään, paitsi niitä, jotka vielä epäilevät. Mutta me kaikki ei osata eikä haluta liikkua yksin - kaverin, tsempparin kanssa asiat vaan etenee. Takana on opiskelua Kuortaneen urheiluopistossa ja kursseja ja sertifikaatteja, mutta kutkutus oppia vielä lisää ja vielä tarkemmin juuri yksilö- ja pienryhmävalmennusta kiusasi edelleen. Nyt tie on viitoitettu ja se saa mennä, mihin sitten onkaan viemässä. Kyydissä ollaan.

Ensimmäinen jakso Jyväskylässä oli antoisa. Viikonlopullinen tuttua ja turvallista, mutta myös uusia näkökulmia, sopivasti kertausta ja omien näkemysten lujittamista. Se tuntui hyvältä. Usko jatkoon on vahva. Uutta tutkimustietoa, uusia sovelluksia, uusia välineitä, uusia ihmisiä, uusia verkostoja, uusia sosiaalisia suhteita. Mun juttu. Hymyilen ja annan virran viedä...

Minusta tuntuu, että jo ensimmäisen jakson jälkeen on helpompi löytää joku uusi kiva juttu melkein jokaiselle tunnille. Joku uusi tapa tehdä joku tai paluu vanhaan. Joku ajatus tai tapa opettaa. Tai vahvistaa tai innostaa. Ja se innostaja haluan olla - edelleen, tänäänkin!

Tavataan tunneilla ja saleilla, jutellaan. Kehitetään uusia juttuja yhdessä ja säilytetään vanhat hyväksihavaitut. Treenataan ilolla ja antaumuksella, hymyillen. Sillä liikkuminen on mun elämäntapani, se voi olla myös sun! Matkalla, kuumailmapallolla tai turvallisesti maanpinnalla!

lisää kommentti: