FitFactory

Muistatko jokin aikaa sitten julkaistun tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisista lähes puolet jaksavat tehdä vain noin kuusituntista työpäivää? Eli kaikki iltapäiväkahvista eteenpäin menee vessanpöntöstä alas? Ja vain siksi, että fyysinen kunto on niin huono.

Vaikka ei miettisi asiaa lainkaan sen työn kannalta, vaan ajattelisi asiaa minänä, haluanhan minäkin jaksaa harrastaa, hoitaa kotitöitä, sisustaa, tehdä käsitöitä, viettää aikaa perheen kanssa ja tehdä kaikkea sitä, mitä toivonkin. Tahdonhan? Voi kokeilla ihmejuomaa, pulveria tai tablettia, mutta helpoimmalla pääsee, kun pukkaa kengät eteisessä jalkaan ja lähteen lenkille!

Ei se oman kunnon hoitaminen ole tärkeintä pelkästään työminän kannalta, vaikka tokihan se siellä työelämässäkin motivoi, kun työpäivät kuluvat joutuisasti ja ne jaksaa hyvin ja vielä iltaan riittää energiaa, eikä tarvitse upota sohvanpohjalle tuijottamaan sarjaa toisensa jälkeen! Vai eikö? Se minäminä on ansainnut elämän. Elämän, josta se on ehkä haaveillut. Ei se halua, että sille selitetään, että väsyttää, eikä huvitä. Laita huvittamaan, kokeile ja huomaa, että se toimii!

Joku tykkää laittaa ne kengät jalkaan ja kävellä rauhallisesti hikoilematta oman lenkin, jolla tuulettaa aivoja, nauttii raittiista ilmasta ja vaihtuvista vuodenajoista. Toinen haluaa tehdä superrankan salitreenin, jonka aikana ajattelee vain numeroita, ei todellakaan ostoslistaa tai työpäivän takkuja. Yksi taas nauttiin joogan hiljaisuudesta ja hitaudesta, liikkuvuuden ja rauhan symbioosista. Tai kaikki siltä väliltä. Mutta kerää itsellesi lajit - lajit, joista pidät, tai joihin haluat tutustua ja lähde liikkeelle. Uskomaton lääke on niin yksinkertainen!

Koputan puuta, kun kirjoitan, että sairastan harvoin. Työssäni tapaan paljon ihmisiä ja kerään varmasti pöpöt, mutta uskon lujasti siihen, että koska olen fyysisesti hyvässä kunnossa, ne eivät pääse jylläämään. Sekin on plussaa. 

Työt ovat erilaisia. Joku tekee raskasta työtä ja toinen istuu katse näyttöpäätteessä koko päivän. Molemmat tarvitsevat samalla tavalla liikkumista. Toinen vahvistaakseen heikkoja kohtia jaksaakseen fyysisesti kuormittavaa työtä ja toinen tarvitsee vahvistusta jaksaakseen samassa yksitoikkoisessa asennossa kannatella itseään mahdollisimman ergonomisesti. Tarvitaan siis sitä lihaskuntoa ja tarvitaan sitä kestävyyskuntoa, jotta jaksaa. Siis uimaan, lenkille, tanssimaan, jumpalle ja salille tai kotijumppaan vahvistumaan!

Minua motivoi ja innostaa omassa työssäni eniten se, että näen, että ihmiset löytävät liikunnasta hyötyjä, jaksavat ja voivat paremmin. Pilatestunnin jälkeen joku kertoo, miten työpäivä istuen tuntuu helpommalta, eikä selkä tai niska kipuile enää niin tai miten migreenit hellittävät. Toinen kertoo painonsa pudonneen ja koko perheen löytäneen uuden yheisen elämän liikkuen. Isoja asioita, jotka liikuttavat aina kovasti. Kiitos, että kerrotte! Siitä minä aina saan intoa ja motivaatiota uuteen päivään ja uudelle tunnille :)

Meillä on ollut kiva syksy tehdä monille yrityksille TYKY-päiviä tai TYKY-tunteja. Tänään oli kehonhuoltoa erään yrityksen henkilökunnalle ja ensiviikolla liikutetaan toimistotyöntekijöitä kahvakuulaillen. Näinkin saattaa syttyä kipinä liikkua ja löytää liikkumisesta iloa. Liikkumista voi myös siellä työpaikan kahvipöydässä innostaa. Voi kannustaa porukalla keilaamaan tai uimaan. Voi kehaista kaveria, jonka näki lenkillä tai salilla treenaamassa. Kehu ja kannusta! Iloistse liikkuvasta työkaverista ja ihaile energiaa, jota tämä säteilee. Sinäkin voit säteillä. Kokeile vaikka :)

Kyllä meistä jokainen tietää, miltä lautasmalli näyttää. Kyllä meistä jokainen muistaa, että kasviksia pitäisi mahduttaa päivään 5-6 kourallista. Ja senkin aika moni jo tietää, että painonhallinnan avaimista tärkein on säännöllinen ruokailurytmi. Siis aivan yksinkertaisesti säännöllinen syöminen. 

Aamupalalla päivä starttaa

Voi kikkailla ja voi kokeilla. Voi hallita painoa vaikka suklaadieetillä, mutta sitten kun kokeilut on kokeiltu, palaa takaisin säännölliseen ruokarytmiin! Se on helppoa; aloita aamupalasta - ei niin väliä, onko se aamukuudelta vai vasta aamukahvitauolla, kunhan aamupala löytyy päivästä. Joku syö valtavan puuro-leipä-jogurtti-hedelmä -aamiaisen, joku taas tyytyy helposti nieltävään smoothieen. Mikä on sinun aamupalasi?

Lounasta ei voi kuitata leivällä

Sitten lounas. Tai jos aamiaisen ja lounaan väliin jää kovin pitkä väli, ota välipala siihen väliin. Mikä on pitkä väli? Normaalisti on hyvä ruokailla 3-4 tunnin välein ja jos väli pitenee, siihen hedelmä, jogurtti, voileipä tai vaikka raejuusto-hedelmäsalaatti. Se pitää verensokerin tasaisena, eikä nälkäkään yllätä.

Ja sitten toinen päivän pääaterioista aamupalan jälkeen eli lounas. Lounaasta löytyy lautasmallin mukaisesti puolet lautasellisesta kasviksia - kylmiä tai lämpimiä tai vaikka molempia - perunaa, pastaa, riisiä neljännes lautasellinen ja neljänneslautasellinen vaikka lihaa tai kalaa. Juomaksi rasvaton piimä tai maito tai vesi, jälkiruoaksi hedelmä tai vaikka marjakiisseli. Ja salaattiin saa ripsutella siemeniä tai pähkinöitä tai lorauttaa öljyistä salaattikastiketta. Ja ruisleipä levitteellä. Ei siis mikään ihan pieni ateria tämä lounas. Mutta sillä jaksaa pitkälle iltapäivään!

Mikä iltapäivän välipala?

Ja sitten onkin välipalan vuoro. Joskus iltapäiväkahvilla riittää hedelmä, mutta jos vaikka työpäivän päätteeksi suuntaan salille, syö vähän reilummin. Kunnon leivät ja jogurtti vaikka. Niin että jaksaa. Ja jos ei treenaakkaan, sellainen välipala, että jaksaa valmistaa ja odottaa päivällisen valmistuminen! 

Kunnon ruoka vai vähän kikkailua

Päivällinen on kolmas päivän pääaterioista. Joskus se on kevyempi ja joskus suurempi. Jos päivällinen vatsassa on lähdettävä lenkille, ota pienemmästi ja jos taas ei, syö kunnolla - taas sen lautasmallin mukaan. Keittoateriankin saa sovitettua lautasmalliin. Lisää tarvittavat ainesosat aterialle ja nauti!

Istua alas ja nauti!

Muista kattaa. Muista istua alas. Syödä rauhassa. Pureskella ja niellä. Ilman ainaista kiirettä. Nauttien värikkäästä ateriasta. Ja ehkä myös seurasta! On tärkeää, ettei kaikki syöminen tapahdu vain tiskipöydän reunaan nojaten tai tietokoneen ääressä istuen. Vaan ihan pöydässä, ajan kanssa.

Saako iltakuuden jälkeen syödä?

Miksi meille on opetettu, ettei iltakuuden jälkeen saa syödä? Koska kyllä, pitää syödä iltapala! Pitää saada proteiinia kehoon, että saa lihakset levossa kasvaa ja unikin maittaa paremmin - tyhjällä, murisevalla vatsalla ei ainakaan nukuta! Ja jos on ollut iltatreeni, on tällä aterialla vieläkin isompi merkitys. Ei pelkällä palautusjuomalla kauniita lihaksia tehdä tai lenkin jälkeen kunto nouse. Syö hyvä ihminen, syö!

Yksinkertaista ja toimivaa - niillä voi hyvin

Minä opetan suomalaisia ravitsemussuosituksia. Niitä tutkittuja, turvallisia ja joskus tylsiäkin. Mutta mahtuu niihin eksotiikkaakin, jos sitä kaipaa! Mutta tavallisen painonhallitsijan ja tavallisen aktiivisenkin kuntoilijankin ravitsemus on tärkeää! Syömällä laihtuu, syömällä kehittyy, syömällä kasvattaa lihaksia, syömällä kuntokin nousee! Näin se vain menee. Ja jos et usko, niin kokeile vaikka kolme viikkoa. Syö sen verran, mitä googlettamalla löytyvä energiantarvelaskuri arvioi ja katso, mitä siitä seuraa :) 

Ja jos syöminen ei urheilun kannalta kiinnosta, niin jotakuta saattaa kiinostaa vaikka kunnon yöunet tai energinen ilta, jonka voi viettää muuallakin kuin sohvalla - vaikka lenkillä! Ja kyllä sitä energiaa pitää riittää muuhunkin kuin vain työpäivästä suoriutumiseen, sehän on silti vain osa meidän jokaisen elämää!