FitFactory

Oletko tullut ajatelleeksi, mikä iso voimavara piilee siinä, miten juuri sinä suhtaudut eteesi tuleviin asioihin? Tunnet tyypin, jolla on aina jotain hyvää sanottavaa. Tai kaverin, joka löytää aina arjestakin jotain positiivista. Niinpä. Uskotko, että tällaisen tyypin elämä onkin onnellista, tai ainakin onnellisempaa kuin sen, joka löytää aina ne huonot asiat.

Tapasin jokin aikaa sitten ihmisen, jolla oli jakaa hyvää. Hyvää tästä päivästä, kesästä, elämästä ja myös surullisista asioista. Ja sehän oli asenne, joka senkin ratkaisi. Tällä ihmisellä oli asenne, jolla löytää hyvää huonostakin. Tai oikeastaan vain nähdä hyvää hyvässä, rakentavaa haastavassa tai korjattavaa rikkinäisessä. Mitään ei tarvinnut luovuttaa tai hylätä.

Mitä tuota säätä surkuttelemaan, se on se, mikä se on. Ei se tuo itselle hyvää mieltä, eikä toisillekaan surkuttelemalla. Mutta jos vaikka muistaisi siinä sateessa pyöräillessä, että onpas ilma jotenkin lämmin - ainakin tuntuu lämpimämmältä kuin eilen. Tai tuoksu. Kesän tuoksu. Ei se paljoa vaadi. Vähän aistien avaamista ja ehkä sitä, että asennoituu toisin. Muistaa illalla nukkumaanmennessä, mistä kaikista asioista olla kiitollinen juuri siinä hetkessä. Tai aamulla, kun avaa silmänsä, muistaakin, että onhan ihana herätä uuteen päivään. Aina joku ei herää.

Mitä hyvää on juuri nyt? Mitä hyvää on elämässä juuri nyt? Kesässä, vesipisarassa, tuoksussa tai siinä, että saa elää juuri tätä elämää eikä kenenkään toisen elämää. Tämä elämä on hyvä juuri nyt. Juuri tämä elämä ja juuri tässä hetkessä. Joskus pitäisi tähänkin uskaltaa tai osata pystäyttää ja kääntyillä ympäri, todeta kaikki ne asiat, jotka on ok. Jos joku kohta ei ole kohdallaan, kannattaako sitä murehtia. Voiko sen ajatella oikenevan tai voiko sille tehdä jotain. Voinko minä tehdä sille jotain? Voisko sen ratkaista, avata, korjata, eheyttää? Tai miten jatkaa, vaikka se jäisi sellaiseksi.

Olen tavannut ihmisiä, joiden elämässä on suurta surua, on kipua ja tuskaa. Ja jotka siitä huolimatta näkevät sitä hyvää. Ja jaksavat siitäkin huolimatta jakaakin hyvää. Ja hymyillä. Se on siinä asenteessa se! Mitä, jos sinä ja minäkin otettaisiin edes osa siitä asenteesta? Ihan vain vaikka kokeiltaisiin. Ehkä siitä kehkeytyisikin jotain hyvää - myös itselle :)

Pessimisti ei pety, ei. Mutta optimisti näkee kauemmaksi ja uskoo hyvään. Minäkin uskon!